Voihan pipari

Olen yrittänyt kaivaa joulukoristeita esiin muuttolaatikoista huonolla menestyksellä. Pari vuotta sitten ostettu ikkunakoriste sentään löytyi tuskallisten etsintöjen tuloksena (siitä alimmaisesta laatikosta).

Tapetointi alkaa olla loppusuoralla, enää pari pientä suikaletta! Tästä inspiroituneena keksin jo seuraavan tapetointikohteen. Tähän mennessä sopivin kyseiseen tilaan (olohuoneen nurkka) sopiva tapetti maksaa 140 euroa/metri. Hinta hillitsee vähän sisustushaluja, ehkä ihan hyvä niin.

Kerroin jo, etten ole talvi-ihminen enkä pidä lumesta, enkä tunnustaudu myöskään jouluihmiseksi. Pakkohan sitä oli silti alkaa piparkakkupuuhiin.

Huom. keskellä seisova triceratops-muotti. Kohta se pääsee käyttöön!

Ensilumi

En ole talvi-ihminen enkä lähtökohtaisesti pidä ollenkaan tästä valkoisesta töhnästä. Viikonloppuna maalla se kuitenkin näytti aika kivalta.

Okei joulu, saat tulla. Kunhan korjaat tämän töhnän pois mahdollisimman pian.

O Tannenbaum

Palasin lapsuuteeni viime viikolla, kun kotiin kantautui vintillä pölyttynyt joulukalenteri noin vuodelta 1989 (?). Vanerista askarteltu vaneripuu on sen verran vankkaa tekoa, että se kestää varmasti vielä useamman joulukuun. 

Koska kalenterin nykyinen omistaja ei osaa vielä lukea, voin paljastaa niiden sisällön: luvassa on muun muassa tarroja, suklaata, pähkinöitä, ilmapalloja ja piparitaikinan leipomista.

Loppuvuoden saasteet

Hesari kirjoitti jokin aika sitten valosaasteen vaikutuksesta ympäristöön. Hurjalta se kyllä näyttää, mutta marraskuussa päivien valoisimmatkaan hetket eivät näytä kovin valoisilta - vaikka naapureilla olisi millaiset valonheittimet. 

Meillä ei ole montaakaan pihavaloa, aurinkokennolla toimivia lyhtyjä ei oikein voi laskea ja muuten talon seinässä olevat valot toimivat liiketunnistimilla. Toimme pihalle siis omat valosaasteemme, vanhasta koirankopista oli hyvä aloittaa.

Tervetuloa joulukuu. Olemme valmiustilassa.

Tiput seinällä

Vihdoin ja viimein mansikkavarkaat pääsivät seinälle. Vaikka itse sanonkin, lopputulos on aika kiva (tiedetään, kuva on huikea ja heiluva malli ei varmasti paranna kokonaiskuvaa). 

Paitsi, että meillä kävi vanhanaikaiset: tapettia tilatessani unohdin laskea, että se pitää kohdistaa. Eli sitä tarvitaan aika paljon enemmän kuin olin ajatellut. Jos vaikka jouluun mennessä saisi nuo oven vierustan raotkin tilkittyä?

Tipurintamalla sen sijaan käydään aika kuumana: keskellä kaupan luomumuna, muut isot á la Karoliina, vasemmanpuoleiset pikkutipujen omaa tuotantoa.

Kahden kimppa

Kaveri, tyttö tai poika, on parasta maailmassa. -Zdeněk Miler

<3

Munajuttuja

Pahoittelut otsikoinnista, en voinut vastustaa.

Remonttirintamalle kuuluu etananvauhdilla tapahtuvia muutoksia. Ennen, kuin uskaltauduin koskemaan mansikkavarkaustapettiin, päätin harjoitella vähän vessan seinillä. Ihan hyvä, että harjoittelin. 

Meni nimittäin vähän väärin päin ja tajusin vasta puolessa välissä, että joitain kuviollisia tapettejahan täytyy tosiaan myös kohdistaa. No, vessasta tuli silti ihan kiva, mummokuosi hakkaa edellisen omituisen boordisekoituksen 10-0.

Sitten otsikon aiheeseen: täällä nimittäin munitaan! Pesästä löytyvät pienet aarteet tuntuvat joka kerta yhtä täydellisiltä ja ihmeellisiltä.

Koska on marraskuu ja pihalla hyvin mutaista, päätin keskittää ajatukseni haaveiluun. Alle kaksi kuukautta ja päivät pitenevät taas, joten aivot voi suunnata jo kevätmoodiin. Suunnittelun voi aloittaa vaikka näillä.

Eiköhän näillä pärjää jouluun saakka.