Viikonlopun hulinoissa inventoin sukulaisapua hyväksi käyttäen pihan kasveja. Jos kaikki mahdolliset istutetut kasvilajit lueteltaisiin erikseen, listassa olisi ainakin 135 erilaista kasvilajia. Suurimmasta osasta en ollut kuullut koskaan aiemmin, ja olin nytkin luullut rikkaruohoksi. Koska eihän niissä ole edes kukkia. Nyt tiedän, että pihallamme kasvaa yli kymmentä erilaista angervoa, ja angervo on pensas. Suurin osa niistä kukkii valkoisena, ja osaa pitää trimmata (ehdin jo löytää ja kadottaa uudelleen vanhat puutarhasakset, joten keittiöfiskarsit saivat hoitaa ohuempien oksien leikkuun).
Tunnistin entuudestaan ehkä kymmenisen kasvia, jos mukaan luetaan voikukka, syreeni ja koivu.
Tämä tässä sen sijaan on vuorenkilpi. Ja nuo taustallaolevat pirulliset ötökät kotiloita, joita on sateen jäljiltä niin paljon, että niistä keittäisi isommallekin lintuperheelle iltasopat. Harmi, että ne ovat myös melko suloisia: välttelen niiden päälle astumista ja yritän kieltää ongelman olemassaolon.
Haussa: luontoystävällinen ja eettinen tapa hävittää etanat (kyllä vain, tiedän, että kyseessä on haitallinen vieraslaji, joka limaa salaattimaan käyttökelvottomaksi ja tuhoaa kaiken eteensä osuvan).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti